ALUEVAALIT

Vaaliteemani  

Hyvinvointi kuuluu kaikille

Minulle on tärkeää, että hyvinvointipalveluilla turvataan ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi iästä riippumatta. Hyvinvointia tukevat palvelut ovat kaiken perusta ja jokainen ihminen tarvitsee jossakin elämänvaiheessa hyvinvointipalveluita. 

Hyvinvoinnin edistäminen on sekä kunnan että hyvinvointialueen tehtävä, mihin on asetettava strategiset tavoitteet ja määriteltävä toimenpiteet niiden edistämiseksi. Päätösten ja ratkaisujen vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen tulisi arvioida ja ottaa huomioon päätöksenteossa. Rakenteellista sosiaalityötä tulisi hyödyntää tässä työssä lisää! Rakenteellinen sosiaalityö tuottaa tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä kunnan asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi.

Peruspalvelut, ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut ovat avainasemassa, jotta ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi on mahdollista, ja jottei raskaampia palveluja välttämättä tarvittaisi. 

Oikea-aikaiset ja sujuvat palvelut ovat kaiken A ja O. Asiakkaan tulee olla keskiössä ja palveluiden asiakasta varten. 

Ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut

Peruspalvelujen tulee olla ihmistä lähellä. Kaikkia palveluja ei pystytä tarjoamaan lähipalveluna, mutta on tärkeää, että peruspalvelut ja matalan kynnyksen palvelut ovat saavutettavissa helposti.

Perusterveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, ennaltaehkäisevät sosiaalihuollon palvelut sekä pelastustoimen palvelut ovat tärkeitä hyvinvointialueen tuottamia lähipalveluja. Matalan kynnyksen palveluiden tulisi olla helposti ja esteettömästi saavutettavissa nimensä mukaisesti matalalla kynnyksellä. Nämä palvelut ovat tärkeässä asemassa osana syrjäytymisen ehkäisemistä ja haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Järjestöillä on myös paljon matalan kynnyksen palveluja, jotka tukevat kunnan ja hyvinvointialueen palveluja.

Palvelut voivat myös tulla ihmisen luo, eikä ihminen palveluiden. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi liikkuvalla palvelulla, kotikäynnein sekä etä- ja digiratkaisuilla. On muistettava, että kaikki eivät pysty käyttämään etä- ja digitaalisia palveluita. Henkilöille, jotka eivät pysty käyttämään digitaalisia palveluita tulee olla muita ratkaisuja ja henkilöille, jotka eivät hallitse niiden käyttöä, tulisi olla tarjolla opastusta matalalla kynnyksellä.

Vaativat erikoissairaanhoidon palvelut puolestaan on hyvä olla keskitettynä riittävän suuriin yksiköihin potilasturvallisuuden ja erikoisosaamisen vuoksi.

Lasten ja nuorten palvelut kuntoon

Erityisesti lasten ja nuorten varhaisen tuen palveluihin tulee panostaa ja tuen olla saatavilla oikea-aikaisesti. Varhainen tuki voi estää mahdollisten haasteiden kasvamista suuremmaksi ja vähentää myöhempien, vaikeampien ongelmien riskiä. Satsaamalla lasten ja nuorten palveluihin voidaan myös ehkäistä syrjäytymistä ja varmistaa, että kaikilla nuorilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä.

Hyvinvointi ei rajoitu pelkästään fyysiseen terveyteen – mielenterveys ja sosiaalinen osallisuus ovat yhtä keskeisiä osia kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Tilanne, missä hoitoon pääsyä tai palvelutarpeen arvioinnin mukaisia palveluja joutuu odottamaan kuukausia, on kohtuuton lapsille ja nuorille. Jos tukea ei saa ajoissa, se voi vaikuttaa nuoren ihmissuhteisiin, työkykyyn ja elämänlaatuun.

Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki voivat vähentää pitkällä aikavälillä myös yhteiskunnan kustannuksia, kuten raskaampien sosiaalipalvelujen tarvetta. Tuki, jonka nuori saa, voi muuttaa hänen elämänsä suuntaa.

Erityislapsen tarpeet, kuten neuropsykiatriset häiriöt ja autismin kirjoon liittyvät haasteet, ovat minulle tuttuja. Tahdon varmistaa, että lapset ja nuoret saavat riittävän nopeasti tarvittavat tutkimukset ja oikea-aikaisen tuen, joka tukee heidän kehitystään.

Sujuva yhteistyö

Toimiva yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon sisällä sekä eri sidosryhmien, kuntien ja järjestöjen kanssa on tärkeää hyvinvointialueen toiminnassa ja palveluissa - yhteistyöllä saadaan aina enemmän aikaan kuin yksin. Sosiaali- ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä tulee edelleen kehittää ja tiivistää. Kokonaisvaltainen ote asiakkaan asioista edellyttää usein monitoimijaista yhteistyötä. Yhteistyötä tehdään jo, mutta näkemykseni mukaan se vaatii yhä paljon lisäämistä ja kehittämistä. 

Sosiaalihuolto ja terveydenhuolto ovat toisistaan erillisiä, myös tietojärjestelmiltään. Jotta asiakas saa itselleen oikean ja parhaan avun, on sujuva yhteistyö sotepalveluissa tärkeää.

Asiakkaan tulee olla keskiössä, ja yhteistyö sekä asiakkaan että sote-ammattilaisen etu. Yhteistyöhön tulisi konkreettisesti panostaa ja sille olla aikaa ja ammattilaisten olla myös toistensa tavoitettavissa. Soteammattilaisten tulee tuntea toistensa työtä sen verran, että pystytään tunnistamaan, koska asiakkaan asiassa yhteistyö on tarpeen. Tämä edellyttää toimivia ja säännöllisiä yhteistyörakenteita ja organisaatiokulttuurin tarkastelua.

Yhteistyön kehittäminen on ollut minulle aina työssä tärkeää ja uskon, että yhteistyöllä saavutetaan aina enemmän kuin yksin. 

Myös järjestöt tarjoavat paljon yleishyödyllisiä palveluja ja Suomessa on yli 10 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Järjestöjen toiminta edistää ja vahvistaa myös asukkaiden hyvinvointia. Järjestöjen kokemustieto on hyödyllistä tietoa hyvinvointialueille sekä kunnille, ja sitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

Organisaatiolähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatavat ovat edelleen jokseenkin organisaatiolähtöisiä, vaikka työ tehdään ihmisiä, kuntalaisia, asiakkaita varten.

Asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja asiakkaan tulee olla keskiössä sotepalveluissa ja palveluiden asiakkaan kannalta sujuvia ja selkeitä. Palveluiden jakautuminen useisiin eri siiloihin ei ole asiakkaan näkökulmasta sujuvaa eikä selkeää. Näen tärkeäksi, että hakeutuessaan palveluihin asiakas ei ole organisaation mielestä "väärässä paikassa" ja joudu sukkuloimaan useisiin erillisiin yksiköihin tai joudu lähetetyksi pois. Organisaatioiden ja järjestelmien tulee myös tukea ammattilaisten työskentelyä ja yhteistyötä.

Hyvinvoiva henkilöstö

Henkilöstön hyvinvointi on myös asiakkaiden etu, jotta asiakas saa parhaan avun. Hyvinvointipalveluiden tehtävät ovat vaativaa asiakastyötä, jossa on monenlaista kuormitusta, joten työntekijöiden hyvinvoinnin tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Kun työntekijät voivat hyvin, työvälineet tukevat työntekoa ja työssä on mahdollisuus kehittyä ammatillisesti, työntekijät voivat tarjota parasta mahdollista tukea asiakkaille ja potilaille.

Kun hyvinvointialueen palveluja kehitetään tai suunnitellaan muutoksia, millä on vaikutusta sekä henkilöstöön että hyvinvointialueen palveluihin, henkilöstöä pitää kuulla myös ruohonjuuritasolla asti. Paras tietämys on asiakasrajapinnassa.

Resurssivaje vaikuttaa usein valitettavasti myös palvelun antamiseen ja saamiseen. On löydettävä toimivia keinoja, jotta työntekijät voivat hyvin eivätkä väsy työssä tai työhön, ja jotta tekijät löytyvät työhön hyvinvointialueelle ja myös jäävät. 

Niiden ammattiryhmien osalta, joista on pulaa, on löytynyt toimivia ratkaisuja liittyen henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseen, palkkaukseen esimerkiksi sitouttamislisän muodossa ja pystytty selättämään työvoimapulaa. Näistä hyväksi havaituista keinoista täytyy pitää kiinni jatkossakin ja muistaa, että saavutetut onnistumiset henkilöstön pysyvyydessä on myös mahdollista menettää jos hyvistä keinoista ei pidetä kiinni.