ALUEVAALIT

Vaaliteemani  

Palvelut sujuviksi, oikea-aikaisiksi ja saavutettaviksi - hyvinvointi kuuluu kaikille

Palveluista on saatava toteutettua sujuvia, oikea-aikaisia, saavutettavia ja esteettömiä myös käytännössä. Ihmiset eivät voi odottaa kuukausia päästäkseen esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai palvelutarpeen arvioon. Kenenkään tilanne ei parane jonoissa. Palvelujen piiriin pitää päästä esteettömästi silloin, kun apua tarvitsee. Saavutettavuus ja esteettömyys tarkoittaa myös sitä, että tiedotus on toimivaa ja ihmiset myös tietävät, miten hakeutua palvelujen piiriin. Nyt se on sekavaa jopa ammattilaisillekin.

Oikea-aikaiset ja sujuvat palvelut ovat kaiken A ja O. Ihmisen tulee olla keskiössä ja palvelujen ihmistä varten. Jotta tämä toteutuu, tulee palveluissa olla kuitenkin riittävät resurssit. Jos ammattilaisia ei ole tarpeeksi, ei pystytä tarjoamaan palveluja sillä tasoilla kuin kuuluisi.

Minulle on tärkeää, että hyvinvointipalveluilla turvataan ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi iästä riippumatta. Hyvinvointia tukevat palvelut ovat kaiken perusta ja jokainen ihminen tarvitsee jossakin elämänvaiheessa hyvinvointipalveluja. Peruspalvelut, ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut ovat avainasemassa, jotta ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi on mahdollista, ja jottei raskaampia palveluja välttämättä tarvittaisi.

Hyvinvoinnin edistäminen on sekä kunnan että hyvinvointialueen tehtävä, mihin on asetettava strategiset tavoitteet ja määriteltävä toimenpiteet niiden edistämiseksi. Päätösten ja ratkaisujen vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen tulisi arvioida ja ottaa huomioon päätöksenteossa nykyistä paremmin. Rakenteellista sosiaalityötä tulisi hyödyntää tässä työssä lisää! Se tuottaa tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä kunnan asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi.

Sujuva yhteistyö

Toimiva yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon sisällä sekä eri sidosryhmien, kuntien ja järjestöjen kanssa on tärkeää hyvinvointialueen toiminnassa ja palveluissa - yhteistyöllä saadaan aina enemmän aikaan kuin yksin. Sosiaali- ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä tulee edelleen kehittää ja tiivistää. Kokonaisvaltainen ote asiakkaan asioista edellyttää usein monitoimijaista yhteistyötä. Yhteistyötä tehdään jo, mutta näkemykseni mukaan se vaatii yhä paljon lisäämistä ja kehittämistä. 

Sosiaalihuolto ja terveydenhuolto ovat toisistaan erillisiä, myös tietojärjestelmiltään. Jotta asiakas saa itselleen oikean ja parhaan avun, on sujuva yhteistyö sotepalveluissa tärkeää.

Asiakkaan tulee olla keskiössä, ja yhteistyö sekä asiakkaan että sote-ammattilaisen etu. Yhteistyöhön tulisi konkreettisesti panostaa ja sille olla aikaa ja ammattilaisten olla myös toistensa tavoitettavissa. Soteammattilaisten tulee tuntea toistensa työtä sen verran, että pystytään tunnistamaan, koska asiakkaan asiassa yhteistyö on tarpeen. Tämä edellyttää toimivia ja säännöllisiä yhteistyörakenteita ja organisaatiokulttuurin tarkastelua.

Olen aina ollut vahva yhteistyön puolestapuhuja ja uskon, että yhteistyöllä saavutetaan aina enemmän kuin yksin. 

Myös järjestöt tarjoavat paljon yleishyödyllisiä palveluja ja Suomessa on yli 10 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Järjestöjen toiminta edistää ja vahvistaa myös asukkaiden hyvinvointia. Järjestöjen kokemustieto on hyödyllistä tietoa hyvinvointialueille sekä kunnille, ja sitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

Rohkeutta uusien toimintatapojen kokeiluun

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen jo hyväksymässä palveluverkkosuunnitelmassa osa pienemmistä toimipisteistä poistuvat. Tällöin tarvitaan lisää luovia ratkaisuja, ettei kaikissa tilanteissa se ole aina asiakas, joka liikkuu pitemmälle palveluun. Tietysti osa palveluista vaatii perinteisen toimistokäynnin.

Etsivää ja jalkautuvaa työtä on myös hyvä lisätä, koska sitä kautta voidaan tavoittaa henkilöitä, jotka olisivat palvelujen tarpeessa, mutta eivät ole niiden piirissä.

Lasten ja nuorten palvelut kuntoon

Erityisesti lasten ja nuorten varhaisen tuen palveluihin tulee panostaa ja tuen olla saatavilla oikea-aikaisesti. Varhainen tuki voi estää mahdollisten haasteiden kasvamista suuremmaksi ja vähentää myöhempien, vaikeampien ongelmien riskiä. Satsaamalla lasten ja nuorten palveluihin voidaan myös ehkäistä syrjäytymistä ja varmistaa, että kaikilla nuorilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä.

Hyvinvointi ei rajoitu pelkästään fyysiseen terveyteen – mielenterveys ja sosiaalinen osallisuus ovat yhtä keskeisiä osia kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Tilanne, missä hoitoon pääsyä tai palvelutarpeen arvioinnin mukaisia palveluja joutuu odottamaan kuukausia, on kohtuuton lapsille ja nuorille. Jos tukea ei saa ajoissa, se voi vaikuttaa nuoren ihmissuhteisiin, työkykyyn ja elämänlaatuun.

Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki voivat vähentää pitkällä aikavälillä myös yhteiskunnan kustannuksia, kuten raskaampien sosiaalipalvelujen tarvetta. Tuki, jonka nuori saa, voi muuttaa hänen elämänsä suuntaa.

Erityislapsen tarpeet, kuten neuropsykiatriset häiriöt ja autismin kirjoon liittyvät haasteet, ovat minulle tuttuja. Tahdon varmistaa, että lapset ja nuoret saavat riittävän nopeasti tarvittavat tutkimukset ja oikea-aikaisen tuen, joka tukee heidän kehitystään.

Olen sitoutunut Ääni lapselle-ehdokkaaksi kunta- ja aluevaaleissa. Kunnassa lasten ja nuorten eteen voidaan mm. varmistaa lapsille laadukas varhaiskasvatus, koulupolku sekä riittävä tuki oppimiseen, varmistaa, että varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ovat pieniä ja henkilökuntaa on riittävästi sekä että kohtuuhintaisia perheasuntoja on riittävästi tarjolla

Aika kääntää katse myös sosiaalihuoltoon

Sote-päättäjiksi tarvitaan myös sosiaalityön ammattilaisia, jotka näkevät kokonaiskuvan ja osaavat tuoda ja yhdistää asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien kokemustietoa sekä tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi.

Soten ammattilainen ei ole automaattisesti sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon ammattilainen, vaan jompikumpi, vaikka yleensä ihmiset puhuvatkin itsestään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisina ikään kuin olisivat molempia. Myös sosiaalihuollon asiantuntemusta tarvitaan hyvinvointialueen päätöksentekoon, koska nyt sitä ei juurikaan ole. Tätä asiantuntemusta minä tahdon tuoda hyvinvointialueemme päätöksentekoon.

Hyvinvoiva henkilöstö

Henkilöstön hyvinvointi on myös asiakkaiden etu, jotta asiakas saa parhaan avun. Hyvinvointipalveluiden tehtävät ovat vaativaa asiakastyötä, jossa on monenlaista kuormitusta, joten työntekijöiden hyvinvoinnin tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Kun työntekijät voivat hyvin, työvälineet tukevat työntekoa ja työssä on mahdollisuus kehittyä ammatillisesti, työntekijät voivat tarjota parasta mahdollista tukea asiakkaille ja potilaille.

Kun hyvinvointialueen palveluja kehitetään tai suunnitellaan muutoksia, millä on vaikutusta sekä henkilöstöön että hyvinvointialueen palveluihin, henkilöstöä pitää kuulla myös ruohonjuuritasolla asti. Paras tietämys on asiakasrajapinnassa.

Resurssivaje vaikuttaa usein valitettavasti suoraan myös palvelun antamiseen ja saamiseen. On löydettävä toimivia keinoja, jotta työntekijät voivat hyvin eivätkä väsy työssä tai työhön, ja jotta tekijät löytyvät työhön hyvinvointialueelle ja myös jäävät. 

Niiden ammattiryhmien osalta, joista on pulaa, on löytynyt toimivia ratkaisuja liittyen henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseen, palkkaukseen esimerkiksi sitouttamislisän muodossa ja pystytty selättämään työvoimapulaa. Näistä hyväksi havaituista keinoista täytyy pitää kiinni jatkossakin ja muistaa, että saavutetut onnistumiset henkilöstön pysyvyydessä on myös mahdollista menettää jos hyvistä keinoista ei pidetä kiinni.

Organisaatiolähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatavat ovat edelleen jokseenkin organisaatiolähtöisiä, vaikka työ tehdään ihmisiä, kuntalaisia, asiakkaita varten.

Asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja asiakkaan tulee olla keskiössä sotepalveluissa ja palveluiden asiakkaan kannalta sujuvia ja selkeitä. Palveluiden jakautuminen useisiin eri siiloihin ei ole asiakkaan näkökulmasta sujuvaa eikä selkeää. Näen tärkeäksi, että hakeutuessaan palveluihin asiakas ei ole organisaation mielestä "väärässä paikassa" ja joudu sukkuloimaan useisiin erillisiin yksiköihin tai joudu lähetetyksi pois. Organisaatioiden ja järjestelmien tulee myös tukea ammattilaisten työskentelyä ja yhteistyötä.