KUNTAVAALIT

Vaaliteemani

Hyvinvointi kuuluu kaikille


Hyvinvoinnin edistäminen on sekä kunnan että hyvinvointialueen tehtävä, mihin on asetettava strategiset tavoitteet ja määriteltävä toimenpiteet niiden edistämiseksi. Päätösten ja ratkaisujen vaikutukset ihmisten hyvinvointiin tulisi arvioida ja ottaa huomioon päätöksenteossa. Rakenteellista sosiaalityötä tulisi hyödyntää tässä lisää myös kunnan palveluissa. Rakenteellinen sosiaalityö tuottaa tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä kunnan asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi.

Monet kunnan palvelut toimivat myös ennaltaehkäisevinä palveluina. Kunnan ennaltaehkäisevät palvelut voivat vaikuttaa ennaltaehkäisevästi myös tarpeeseen käyttää hyvinvointialueen palveluja. 

Ennaltaehkäisevät palvelut ovat olennaisia hyvinvoinnin edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Monet arjen asiat, kuten koulu, kirjastot, mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen ja osallisuuteen ovat avainasemassa tässä. Tämän takia niiden ja matalan kynnyksen palvelujen tulee olla helposti saavutettavissa.

Lapsiin ja nuoriin panostaminen


Lasten ja nuorten palveluihin satsaaminen on satsaus tulevaisuuteen. 

Lapsille ja nuorille suunnatut palvelut, kuten varhaiskasvatus-, koulu- ja nuorisopalvelut ovat tärkeitä jokaiselle perheelle, joissa on lapsia ja nuoria. Esimerkiksi harrastamisen malli ja nuorisopalvelut tarjoavat lapsille ja nuorille mielekästä tekemistä vapaa-aikaan, ja ne toimivat samalla myös ennaltaehkäisevinä palveluina syrjäytymistä vastaan ja edistävät nuorten osallistumista ja osallisuutta. 

Asuinalueilla on erilaisia harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia lapsille ja nuorille, mutta myös hyvin erilaisia julkisen liikenteen yhteyksiä, joilla päästä niiden pariin. Meillä on asuinalueita, joissa on paljon tekemisen mahdollisuuksia lapsille ja nuorille, mutta myös niitä alueita, joissa ei ole, ja joissa matkat ovat pitemmät. Kaikilla ei ole mahdollisuutta kuljettaa lapsia harrastuksiin. Alueelliset ominaispiirteet tuleekin huomioida palveluja suunnitellessa.

Turvallinen Espoo kaikille


Espoon on oltava paikka, jossa asuu, elää, liikkuu ja työskentelee turvallisesti– asuinalueesta riippumatta. Jokaisella on oikeus turvalliseen asuinympäristöön ja mahdollisuuteen liikkua vapaasti ilman pelkoa esimerkiksi väkivallasta. Tämän takaamiseksi on kiinnitettävä huomiota alueelliseen eriarvoistumiseen ja sen ehkäisyyn, myös kaavoituksessa ja rakentamisessa.


Turvallisuus rakentuu paitsi ympäristöstä, kuten jalkakäytävien ylläpidosta ja kunnosta, myös sujuvasta arjesta, osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuuksista ja ennalta ehkäisevien palvelujen toimivuudesta. Mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen ja osallisuuteen on avainasemassa myös syrjäytymisen ehkäisyssä. Jokaiselle on tärkeää kokea olevansa osallinen ja tämän takia esimerkiksi erilaiset matalan kynnyksen kohtaamispaikat ovat tärkeitä säilyttää.

Turvallinen ympäristö on hyvin hoidettu ja suunniteltu. Tähän sisältyvät turvalliset ja kunnossa pidetyt tiet ja julkiset tilat, riittävä valaistus, esteettömyys ja viihtyisyys. Hyvin suunnitellut asuinalueet, joissa on huomiota kiinnitetty myös liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, tukevat arjen turvallisuutta. 

Työllisyyden edistäminen


Työllisyyden edistämiseen tulee panostaa ja huolehtia siitä, että asiakkaille tarjottavat palvelut ovat saavutettavissa matalalla kynnyksellä ja helposti. Luotan matalan kynnyksen palveluiden voimaan työllisyyspalveluissa.

Työllisyyden edistäminen siirtyi kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta. Työllisyyden rahoitusmalli kannustaa kuntia kehittämään toimintaansa työllistymistä edistäväksi, mutta se on saanut kritiikkiä siitä, että kohdistetaanko tällöin palvelut erityisesti niihin, kenellä on parhaimmat mahdollisuudet työllistyä ja unohtuvatko ne, kenellä on huonommat mahdollisuudet työllistyä. Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisessä on minusta huolehdittava erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämisestä. Tämä ehkäisee myös syrjäytymistä ja tätä myötä esimerkiksi hyvinvointialueen palveluja.

Työnhakijoille tulisi tarjota matalan kynnyksen apua työnhakutaitoihin, kuten konkreettista tukea työhakemusten teossa. Työnhakuvelvoitteen vuoksi osalla hakijoista voi jäädä hakematta tarvittavaa määrää työpaikkoja kuukaudessa, koska hänellä ei ole taitoja työnhakuun. Tällöin on saattanut olla kiinni työnhakijan verkostoista tai järjestöjen tarjoamasta avusta, saako työnhakija tukea työnhakutaitojen vahvistamiseen vai ei.  


Kotoutumisen edistäminen


Kotoutumisajan lyhentyessä kotoutumisen edistämiseen tulee entisestään panostaa lisäämällä rinnalla kulkemisen palveluja, jotta asiakkaat saavat konkreettista apua ja tukea kotoutumiseen. Maahan muuttaneilla on erilaisia tuen tarpeita jo riippuen heidän lähtömaastaan tai aikaisemmasta kielitaidosta ja koulutuksesta - kotoutuminen onkin aina yksilöllinen, vuorovaikutuksessa tapahtuvat prosessi.

Kotoutumislaki koskee myös tilapäisesti Suomessa oleskelevia ja oleskeluoikeuden rekisteröityneitä henkilöitä, kuten esimerkiksi EU-kansalaisia. Tuen tarpeita on erilaisia, mutta erityisesti tulee panostaa minusta kahteen asiaan: 1. kielikoulutukseen, koska kielitaito on usein myös merkittävä työllisyyden edistäjä tai estäjä, ja 2. eniten kotoutumisen tukemisen palveluja tarvitsevien tukeen.