Hyvinvointialueen valmistelusta ja henkilöstön hyvinvoinnista
Olen vastannut useisiin vaalikoneisiin, mutta Yhteiskunta-alan korkeakoulutetuilla on järjestön jäsenten esittelyt sivullaan, jossa minäkin olen mukana. Kysymyksessä ei ole vaalikone, mutta esittelyssä on kysytty muutama kysymys, jotka ovat mielestäni hyviä kysymyksiä. Niinpä löydät tästä vastaukseni näihin kysymyksiin:
MERKITTÄVÄ OSA UUSIEN HYVINVOINTIALUEILLA TYÖSKENTELEVISTÄ YKALAISISTA TOIMII HALLINNON JA SUUNNITTELUN TEHTÄVISSÄ. MITEN HYVINVOINTIALUEIDEN VALMISTELUN RIITTÄVÄ HENKILÖRESURSOINTI PITÄISI MIELESTÄSI TURVATA?
Valmistelua on tehty jo paraikaa, ja olen itse siinä mukana oman työni ohella. Näen tärkeänä, että valmistelussa on mukana henkilöstöä niin hallinnon, suunnittelun kuin ns. kenttätyön (sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoimen) aloilta, ja että heille on resursoitu riittävästi aikaa valmistelutyöhön. Henkilöstön näkemykset ja mukana oleminen on ehdottoman tärkeää. Lisäksi näen tärkeänä, että myös kokemusasiantuntijoita hyödynnetään valmistelussa riittävän laaja-alaisesti. Kaiken ydin valmistelussa on kuitenkin yhteistyö eri hallinnonalojen kesken ja tiedon sujuva kulkeminen koko henkilöstölle.
MIKÄ YKAN LAATIMISTA HYVÄ JULKINEN SEKTORI -LINJAUKSISTA ON SINULLE TÄRKEIN?
Kaikki ovat tärkeitä, mutta tärkein on minusta julkinen sektori ihmisille. Palveluiden tulee olla sujuvat, oikea-aikaiset, saavutettavat sekä laadukkaat nimenomaan ihmisiä varten. Ihminen on myös oman elämänsä paras asiantuntija, ja tämä tulee muistaa erityisesti sote-palveluissa. Lisäksi näen hyvin tärkeänä, että sote-uudistuksessa organisaatioiden ja toiminnan muutokset valmistellaan yhdessä henkilöstön ja sidosryhmien kanssa.
MIKÄ ON MIELESTÄSI KESKEISIN KEINO YLLÄPITÄÄ HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA UUSILLA HYVINVOINTIALUEILLA?
Työhyvinvoinnista huolehtiminen. Henkilöstön hyvinvointi on tärkeää, jotta henkilökunta voi hyvin, viihtyy, on sitoutunut ja asiakas saa laadukkaat palvelut. Hyvinvointia tulee vahvistaa mm. panostamalla työoloihin, henkilöstön mahdollisuuksiin kehittää itseään ammatillisesti ja vaikuttaa omaan työhönsä, osallistamalla henkilökuntaa sekä palkitsemismahdollisuuksilla. Myös johtaminen on tärkeä tekijä, jolla voidaan lisätä työhyvinvointia (tai vähentää sitä), ja on tärkeää, että esimiehillä on johtamisosaamista.
