Mielipidekirjoitukseni sosiaalityön kelpoisuusehdoista
Helsingin Sanomat julkaisi mielipidekirjoitukseni 24.7. liittyen sosiaalityöntekijän kelpoisuusehtoihin ja niiden kaavailtuihin muutoksiin. Kirjoituksen voit lukea täältä HS:n sivulta tai alta:
Sosiaalityön osaaminen vaatii yliopistotutkinnon
Sosiaalityöntekijän koulutus on yliopistollinen maisterin koulutus, joka tuottaa laajaa yhteiskuntatieteellistä osaamista ja käsitystä yhteiskunnan rakenteista sekä syrjäytymisen mekanismeista. Koulutus sisältää sosiaalioikeuden opintoja ja useamman käytännön harjoittelun.
Sosiaalityöntekijän tehtävässä käytetään merkittävällä tavalla julkista valtaa, ja päätöksenteolla voi olla merkittäviä ja pitkäkestoisia vaikutuksia yksilöihin ja perheisiin. Työ edellyttää hyvää toimialan lainsäädännön ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän tuntemusta, sosiaalityön teoriaperusteiden ja työmenetelmien tuntemusta ja niiden soveltamista käytäntöön.
Työssä on erityinen vastuu erityistä tukea tarvitsevien, kaikista heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden ja asiakasryhmien kanssa työskentelystä. Sosiaalityön asiantuntijuutta ja rakenteellista sosiaalityötä tulisi hyödyntää entistä enemmän sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi, hyvinvointialueiden toimintaympäristöjen kehittämiseksi sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, kuten sosiaalihuoltolain 7. pykälä edellyttää.
Sosiaalityöntekijöiden sijaiskelpoisuusehtoja tahdotaan muuttaa henkilöstöpulan takia. Lausuntokierroksella olevan esityksen mukaan tilapäisenä sosiaalityöntekijänä voisi toimia henkilö, jolla on soveltuva sosiaalialan korkeakoulutus ja sosiaalityön opintoja. Tutkinto-oikeutta ei vaadittaisi.
Avoimen yliopiston opinnot tai muu työkokemus kuin sosiaalityöntekijän tehtävien työkokemus eivät tuota riittävää ammattitaitoa ja osaamista sosiaalityön vaativaan erityisasiantuntijatehtävään.
Pulaa on myös lääkäreistä, psykologeista ja sairaanhoitajista. Kuitenkin vain yhden ammattiryhmän osalta ollaan valmiita käymään keskustelua ja muuttamaan lainsäädäntöä ennen soten ammattihenkilölakien kokonaisuudistusta.
Mirjami Tuomikoski
valtiotieteiden maisteri, erikoissosiaalityöntekijä
Espoo