Monitoimijaista yhteistyötä asunnottomuuden ehkäisemiseksi
Espoossa oli vuonna 2024 Aran asunnottomuusselvityksen mukaan yhteensä 404 yksinelävää asunnotonta, joista 110 oli pitkäaikaisasunnotonta, 71 naisia, 81 nuoria ja maahanmuuttajataustaisia 125 henkilöä. Asunnottomia perheitä oli puolestaan 12 ja perheissä yhteensä 24 lasta. Suomen asunnottomista 11 % asui Espoossa, kun esimerkiksi Helsingissä luku oli 21 % ja Vantaalla 7 % kaikista Suomen asunnottomista. Suurimmista kaupungeista Espoo oli jaetulla toisella sijalla Turun kanssa. Kuitenkin kun asunnottomien määrää tarkastellaan suhteessa alueen väestön määrään, eniten asunnottomia oli Turussa. Espoossa asunnottomien kokonaismäärä pieneni edellisvuodesta, kun osassa kuntia se kasvoi. Asunnottomia lapsiperheitä oli puolet vähemmän verrattuna edelliseen vuoteen, mutta pitkäaikaisasunnottomia oli muutama enemmän kuin vuosi aikaisemmin. Tiedot perustuvat Aran asunnottomuusselvitykseen, jossa kerätään vuosittain 15.11. tilastot kyseisenä päivänä asunnottomana olleista kunnittain. Kerätyt tiedot kuvaavat tilannetta kyseisenä poikkileikkausajankohtana, joka on Aran selvityksissä vuosittain 15. marraskuuta.
Todellisuudessa asunnottomia on arvioni mukaan enemmän, koska kaikki asunnottomat eivät tule viranomaisten tietoon ja osa vailla vakinaista asuntoa olevista on palvelujen ulkopuolella. Osa puolestaan asuu käytännössä sukulaisten tai tuttavien luona oman asunnon puutteen vuoksi, vaikka asunnottomuustilastoissa on osa heistäkin. Asunnottomuuteen voi liittyä monenlaisia syitä; taloudellisia vaikeuksia, päihde- tai mielenterveysongelmia, työttömyyttä ja elämänhallinnan haasteita. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole saatavilla kaikkialla, ja ihmisillä on paljon taloudellisia vaikeuksia asumisen kulujen kanssa. Maksamattomat vuokrat johtavat ajan kanssa häätöön, mikä vaikeuttaa jatkossa asunnon saantia huomattavasti. Asunnottomuuden syynä voi olla myös esimerkiksi ero.
Asunnottomuus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointiin, niin psyykkiseen kuin fyysiseen hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja elämänlaatuun. Varhainen tuki ja neuvonta asumisen haasteissa ja vuokranmaksun ongelmissa on olennaista, ja ne voivat ehkäistä tilanteen eskaloitumista ja estää häädön. Tärkeää olisi myös tavoittaa asunnottomat ja pyrkiä auttamaan heitä tuen piiriin ja edistää heidän asunnon löytämistään.
Kuinka sitten asunnottomuutta ehkäistään? Kunnan tarjoama asumisneuvonta ja hyvinvointialueen tarjoamat sosiaalipalvelut ovat avainasemassa asunnottomuuden ehkäisyssä ja niiden avulla on saatu paljon häätöjä ja asunnottomaksi joutumisen tilanteita estettyä siitä huolimatta, että häädöt ovat lisääntyneet myös Espoossa. Asunnottomuus on monisyinen ongelma, ja sen ratkaiseminen vaatii yhteistyötä useiden eri toimijoiden välillä.
Espoo on yhtenä sopijaosapuolena Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusta vuosille 2024–2035. Sopimuksen kunnat huolehtivat, että asuntotuotantoon soveltuva asemakaavavaranto kattaa vähintään viiden vuoden asuntotuotantotarpeen. Pitkän aikavälin tavoitteena on valmistaa keskimäärin 16 500 uutta asuntoa vuodessa, ja vuosina 2024–2027 arvioidaan valmistuvan noin 10 000 asuntoa vuosittain. Kunnat varmistavat asuntotuotannon käynnistämisen edellytykset maapolitiikan ja asemakaavoituksen avulla, erityisesti kehitysvyöhykkeillä, ja valtio kohdentaa valtion tukemaa asuntotuotantoa maankäytön ensisijaisille vyöhykkeille. Vuoden 2035 tavoitteena on, että asuinalueiden segregaation ehkäisyssä on onnistuttu siten, että eri asuinalueilla on monipuolinen asuntotarjonta, liikenneyhteydet paranevat ja kaavoituksella varmistetaan, että palvelut ovat saatavilla ja saavutettavissa eri väestöryhmille ja myös heikoimmassa asemassa oleville väestöryhmille on riittävästi tarpeisiin vastaavia asumisratkaisuja. (Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2024–2035.)
Espoo on myös sitoutunut tavoittelemaan pitkäaikaisasunnottomuuden poistoa vuoteen 2027 mennessä yhteistyössä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa. Hallituksen tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä ja ympäristöministeriö onkin myöntänyt avustusta Espoon kaupungin ja hyvinvointialueen yhteiseen hankkeeseen asunnottomuuden vähentämiseksi. Tavoitteena on löytää käytännön ratkaisuja ja luoda sekä kehittää yhteisiä ja pysyviä toimintamalleja, joilla pitkäaikaisasunnottomuus poistetaan ja sen uudelleen lisääntyminen ehkäistään. (Ympäristöministeriö.)
Asunnottomuuden ehkäiseminen ja vähentäminen vaatii kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä työtä, jossa yhteistyö eri toimijoiden välillä on keskeistä. Asunnottomuuden ennaltaehkäisy vaatii varhaista tukea, mielellään ennen kuin tilanne eskaloituu. On myös oltava selkeää, mistä apua ja tukea tilanteeseen saa ja miten se on saavuttavissa matalalla kynnyksellä.
Kirjoitus on julkaisu Espoon Kokoomuksen verkkosivuilla 14.2.2025.